Todellinen kotitalousihme

 

 

Nyt sä kyllä naurat, Minna.
NO?
Mä ajattelin, et kerrankin jaan jonkun todella hyvän reseptin, jutun ja kikan Pikku Martat - ryhmässä Facessa.
PIKKU-MARTAT :D !! Mua naurattaa jo valmiiksi.
Meillä on siis turkkilainen ystäväperhe (ihanii ihmisii), joist isä puhuu hyyvin somea, mut äiti ei. No, mähän kaveeraan pääasiassa tän äidin kanssa. Ooks kärryil ny?

JOOJOO, oon.

No, mä sain ihan helpoimman ohjeen ikinä tehdä todella maukasta turkkilaista jugurttia. Tässä tulee suoraan marttatekstii:

"Turkkilainen jugurtti-vinkki (varmaan kaikki martat nyt tän jo tietää, mut meillä on ihana turkkilaisystäväperhe, jolta sain vinkin. Niin helppoa, hyvää, tanakkaa, monikäyttöistä, terveellistä ja gluteiinitonta, heh): Osta tarvittava määrä kulutusmaitoa, tyhjänenä maito/maidot kulhoon, peitä huolella leivinliinalla ylt´ympäriinsä, jätä 3 tunniksi huoneenlämpöön. Siirrä tämän jälkeen jääkaappiin 5-7 vuorokaudeksi. Tulee tanakkaa, ihan "oikeaa" turkkilaista jugurttia. Käytä. Muuta et tarvitse, vain maidon, leivinliinan, kulhon ja kärsivällisyyttä. Älä sekoittele matkan varrella. Perheen äiti kehuu syövänsä sellaisenaan, käyttävänsä kaikessa ruuanlaitossa, juovansa (!!) siten, että 1/4 jugua, loput vettä, sekoita ja nauti, pysyy vatsa kunnossa. Aion kokeilla, oli se sitten ihanaa."

Mä siis kerrankin innostuin....mut sit: yksi kotitalousihme kysyy: Onko tosiaan niin, että tämä resepti ei vaadi ns juurta, niin kuin viilissä? Laitetaan alku tulemaan lisäämällä jugurttia tai viiliä maitoon. Niin minä olen sen tehnyt... muuten aikalailla sama. Ja Minna vastaa: EI, vain maitoa.

Ja sitten turkkilainen ystävä soittaa ja Minna käy keskustelun ja sitten selviää tässä olleen pientä kielellistä problematiikkaa. On tehtävä korjaava iike ennen kuin tuhat marttaa alkaa maidosta duunaa jugurttia. Ja Minna kirjoittaa:

"ATTENTION: tulee tähän sittenkin 2 rkl luonnon/ bulgarian jugurttia joukkoon. Ja maito lämmitetään kiehumispisteeseen, sitten jäähdytetään, kunnes on sen lämpöistä, että sormea pystyy pitämään siellä (vanha turkkilainen lämpömitta) ja sitten joukkoon laitetaan 2 rkl jugurttia sekoitettuna maitotilkkaan, nauhana joukkoon, sekoitus, 3-5h huoneen lämmössä, sitten kannen/peitteen/tms kanssa jääkaappin 7vrk. ELI TÄSSÄ TÄÄ HELPPOUS TAAS MENI, Minnalla ja turkkilaisella perheellä oli vähäisiä kieliongelmia. Onneksi kysyin (nauran ääneen itekseni), koska alkoi epäilyttää, kun Leena laittoi kommenttinsa. Kiitos. Mut tehään silti jugurttii."

"Te voitte vaan kuvitella miten innostunut mä olin, että noinko helpolla??? Perheen isä soitti sitten hyvällä suomenkielellä tässä iltasella ja saatiin tämäkin hoidettua. Huoh. Haluatteko lisää iisejä reseptejä multa?"

Huipentuma oli seuraavana päivänä (joku oli jo taatusti leivinliinan ja kulhon kanssaliikkeellä), kun  oltiin ystävillä kylässä...jolloin tuli pikkujuttu vielä:

"Pieni kommentti vielä: kieliongelmia taas. 2vrk riittää jääkaapissa juttu senkun paranee! Sorry Martat. Saan kohta jäähyä."

Ei helvetti! Mä ulisen :D... mut samalla ihan saatanan pelottavaa tällaiselle ammattilaiselle jättää maito KOLMEKSI TUNNIKSI HUONEENLÄMPÖÖN ja sen jälkeen vielä SEITSEMÄKSI PÄIVÄKSI JÄÄKAAPPIN!! KUOLEMAHAN SIITÄ TULEE.

No nyt repesin :D. Ymmärräthän sä Minna, miksei siihen ammattivalinta-juttuun tullut kotitalousopettajaa?

Mut hei, tekihän jeesuskin vedestä viiniä.

 

 

THE purkki ja THE potilasohjeet

Voi luoja mä sanon. Tai pitäs varmaan asiaankuuluvasti sanoa "Voi paska!"
NOO?

Siis M oli sairaalassa vähän yli vuorokauden (kuten voi täältä lukea) ja sitten hain häntä kotiin ja siinä sovittiin, että ulostenäytteet pitäisi vielä sitte antaa. Jees. No, M kysyi, että saako hän tarvittavat ohjeet ja tavarat sitten kotiin nyt samalla? Hoitaja vastasi lääkärin kanssa siinä, että totta kai, kyllä kyllä. Ja sitten vaan vaatteet päälle ja kotia kohti. Minä menin käytävään odottelemaan miestä.

Joo (taas naurattaa jo valmiiksi, että mitä tässä nyt sattuu...:D )

No, siinä käytävällä sitten tää samainen huoneessa ollut hoitaja hetken päästä lykkää mulle kouraan pienen purkin ruskealla kannella ja sanoo "Hei tässä on tää purkki sitä näytettä varten." "Okei, kiitos selvä", sanon ja laitan sen laukkuuni. Lähdemme kotiin. Tässä välissä käytävällä on yhtäkkiä elvytys, jonka minä joudun toteamaan ja pyytämään apua, jota onneksi on tarjolla nopeasti (tässä kohtaa ei enää mielessä todellakaan ollut se paskapurkki!).



THE Purkki

No, kotona sitten M pyytää purkkia, koska hänellä on juuri NYT ja HETI vessaan asiaa. Okei okei, kaivelen kassista ja annan sen purkin (THE PURKKI), jonka minä sain parikymmentä minuuttia sitten tungettua kassiini ja jonka osaston sairaanhoitaja antoi asiaankuuluvasti minulle. Saatesanoilla (potilasohjeella), että tässä tää purkki jne.). "SIIS MITÄ??!! Missä ne ohjeet ja kaarimalja ja muovipussi ja nimitarrat ja ja ja ...ovat?" HUUTAA mies. Niii, tota...en mä tiedä, ei ne antaneet sellaisia mukaan, vain tuon THE (ruskeakantisen pienen) PURKIN". "Oikeen sairaanhoitajataustainen meillä täällä, et siis tajunnut, että tää ei riitä???!!", mies jatkaa tuohtuneena.

Niin, en tainut siinä käytävällä tajuta ja toiseksi en ollut mikään hoitaja siinä, olin omainen ja keskellä käytäväelvytystä. Hitto et harmitti taas koko episodi. Pitäköön purkkinsa ja p....nsa. "Mihin mä nyt sitten teen sen näytteen ja mistä otan ...!?", mies jatkaa edelleen. Niin, en tiedä, ihan miten haluat ja ihan minne haluat, vastaan, mutta jatkan: "MINÄ käyn uudelleen sairaalalla hakemassa tavaraa, koita nyt jaksaa ja kestää hätäsi kanssa." Jepjep.

:D JOO???

Ja minä lähden. Ja tattadaa, todella, nyt ei potilasohjeet ja tarvittavat tarvikkeet ihan ollu mennyt nappiin - THE PURKIN lisäksi tarvittiinkin pari THE ohjelappusta ja THE saatesanaa = neuvoa, pari näytetikkua (lisäksi), kaksi ruskeakorkkista putelia ja kaarimalja, muovipussi ja tarrat ja niiden ohjeistus. Kiitos ja hei.

Kotona tarjoan säkillisen ulostenäytekamaa miehelle: "Tässä ole hyvä. Ja nyt voit miettiä, olisinko mä siinä tilanteessa omaisena ja keskellä v....u elvytystä voinut ymmärtää pyytää tätä saakelin säkillistä tavaraa mukaan?" (olisinko edes kehdannut tuossa hätätilanteessa: Joo, anteeksi mut tää meidän kakkajuttu vielä, et voinko saada....voi jeesus)



...ja mitä tarvittiin in real life

Mitä tästä opimme: POTILASOHJAUS. Se on kaiken a ja o. Tätä meille on joskus tankutettu ja tätä tulisi näemmä edelleen tankuttaa. Potilaan ja hänen omaisensa kuuluu saada potilasohjausta ja neuvoja siten,  ttä hän ymmärtää ne ja osaa toimia "oikein" kotona ja hoitaa itseään siten,e ttä tulee kuntoon. Että sillee. Opimme myös sen, mitä on priorisointi. Jokainen varmana tajuu, mitä tarkoitan nyt tässä keississä sillä.

Nimenomaan. Potilasohjaus totta tosiaan! Sitten ne tulee tonne labraan ne paskapurkit käsissään (huonolla ohjeistuksella nimenomaan siis) ja Herra Hakkarais-pullossa virtsanäytteet kivasti otettuna ja tarjoavat heti luukulla niitä. Ai eiks nää ookaan oikein otettuja? Joo ei, onko näissä tarrat? Nii ei oo...pitäisikö olla? NO pitäisi....ja niin edelleen. Yleensä vielä löytyy tuplatavarat kassista, on pakastepurkissa ja muovipussissa, joka purnukassa kasa kakkaa lisää. Apua.

HERRA HAKKARAIS-PULLOSSA!!?? Ulvon :D

Niin, kerran yksi nainen toi virtsanäytteensä siinä pullossa. Et kaikkee on nähty.

Amen.

Mies sairaalassa

Huomenta. Pakko kirjoittaa. Repesin tuossa klo. 6.38 kun heräsin. M:lta tullut viesti, huumoria tällaisenakin hetkenä. Kirjaan sen sulle venttaa.

Mä pääsin osastolle kahden korisevan vanhuksen päätyyn.

Tässä saatanan norsuorkesterissa ei nuku umpikuuro laiskiainenkaan. En tiennyt että ihmisistä voi lähteä edes tollainen korina ja tuollainen määrä erilaisia ääniä ja noin saatanan kovia. Mä käytän kohta tota mun ylimääräistä tyynyä. Ja ainahan voi vessaan mennessään kompastua tyyny kainalossa toisen  päälle eikä vain millään pääse siitä ylös alle kolmen minuutin ja sitten voi että kun on huonoa tuuria vessasta pois tullessakin kun voi kaatua toisenkin ulvojan päälle eikä siitäkään kyllä varmana pääse ylös alta kolmen minuutin. Jessus mikä hajukin täällä on.

Eli mies on suht kunnossa jo :D

Nimenomaan. Ei saisi nauraa eikä heittää tollaista läppää, mutta en nyt viitti tätä blogissakaan hienosäätää, olkoon. Hän on oikeasti ihan hyväsydäminen, lämmin ja ihana, ja ihmisrakas mies. Ja satanen vetoa, että hän muistaa kyllä valittaa varmasti joka ikinen päivä jouluun saakka kuinka hän on nukkunut huonosti. Koko kesä pilalla. Oikeasti, been there done that, sekä ollut siis sairaalassa (ja selvinnyt) että nähnyt ton vuosi tapauksen jälkeen-kitinän.

Koko kesä pilalla, nyt repesin :D

Ihan liikaa pinoja!

Tiedätkö mitä mä inhoon tässä arjessa? Ihan yli kaiken puhtaiden vaatteiden viikkauksen ja roskien viemisen lisäksi? Ehkä jopa enemmän kuin noita äsken mainittuja?

Noooo? (Mua naurattaa jo valmiiksi mitä sulta nyt tulee :D)

PINOJA. Mihin vaan katsoo (ellei satu olee siivouspäivän ilta), edessä tai vastassa on joku pino - vaatepino (kasaksikin voi kutsua ainakin esikoisen huoneessa olevaa), pyykkipino kodinhoitohuoneessa, astiapino keittiön tiskialtaassa ja sen ympärillä (!!!! OMG, voisko joku muukin latoa niit koneeseen ja pyyhkii liepeet sen jälkeen, haloo!!!!) , paperipinoja siellä täällä ja jokikinen pino jollakin tapaa oleellisesti important thing. Uuuuuuuh, sekoan. Pinoja voi kutsua myös "kasoiksi". Se on astetta pahempaa settiä..

Komppaan. T o d e l l a k i n. Paperi- ja lehtipinot, stressaavia, astiapinot, pyykkipinot samaten – ja miten niitä voi aina muodostua jo päivä siivouksen jälkeen? Siis tällaisia:

JOO, nimenomaan. Tuollaisia. Ja tällaisia (ikävin kotityö on puhtaan pyykin viikkaus ja kaappiin vienti, hyi):

Mulla on viel se paha, et kaapit menee sotkuun todella nopeesti, paperii, roskaa (?!), vaatemyttyy jne. Muuten pidän puts plank, mutta kaapit, apua, miten se on niin vaikeeta? Ja astiat ei saa olla altaassa, ne tulee laittaa heti koneeseen, en kestä, jos keittiö on suttunen ja täynnä kamaa. En vaan kestä.

Kaapit ne on täälläkin ku jostain romunkeräilijä-ohjelmasta. HAMSTRAAJAT!! Tiedäksä sen? :D Joo, ja astiat. Tiskipöydän pitää olla tyhjä, puhdas, kiillotettu.

Ja joo, ei tosiaan, koneeseen ennen nukkumaan menoa, hop.

:D Hamstraajat, joo. On tuhat erilaista piparimuottii, kirjekuorta, mainoslehtistä, parittomia sukkia, rikkinäisii sukkiksii (ku joskus voi Niksi Pirkasta löytyy hyvä vinkki)…. kaikki säästetään. Jos joskus vaikka tarttis vielä jotain Kinder-muna yllätystä tai taskulampun (joka meni muuten rikki, mutta…) nippelinappelia. Voi luoja. Pitäs järkätä taas sellainen koti, kaapit ja oma pää kuntoon-kamppis nyt keväällä.

Nii pitäs. Oon messissä. Mut nyt meen hei oikeesti perkaa tota lehtipinoo, kiitos inspiksestä. Mut  tiekkö, joku on joskus (vakuuttavaa, eikö?) sanonut, et jos on kodissa vähän sekasta ja pinoja, on kokonaisvaltainen elämänhallinta kunnossa tai jotain...et ei oo kontrollifriikki tai muu hörhö.

Niinpä, oon kans kuullut (vissiin samalta tyypiltä :D ) HÖRHÖ :D Joo, ei kestä kiitellä, missähän mun inspis viipyy? Ei oo näkynyt eikä vissiin ihan lähellä. Mut moi, kiitos, et sain paasata. Joku muu vois tosta nyt nakata roskikset pihalle. Tohon ne jää kuitenkin oven ulkopuolelle, kunnes JOKU sitten jonain päivänä ne jaksaa siirtää parikyt metrii roskiksille. Rankkaa on.

No kyl on. Mut tääl mä oon. Aina. Pus.

 

Hei, tehäänkö ruokaa yhes?

Minnaaaa, ootsä siellä? Mä en kestä nimittäin nyt. Mulle tuli nimittäin mieleen, koska me duunattii pitsaa yhessä J kanssa. Ja sit sain ihan angstin jo ajatuksesta. Ja on pakko jakaa.
Joo, täsä mää oon.
Voitko sä käsittää, että mä kysyin mun ex-mieheltä (EI lasteni isä!) joskus (pyhinä), et "Tehäänkö ruokaa yhessä?" Silleen siis tarkoitin, et romanttisesti vähän tehtäisiin yhessä..

Joo,kärryillä.

Ja sit se vastas, että "Joo, tehään vaan. Tehäänk makaronilaatikkoa?" V...u makaronilaatikkoa? Yhessä? Siis jäin suu auki ku hauki siinä. Ei makaronilaatikko oo mikään pyhäruoka ja yhessä tehää ruoka, ei ole.

Siis oikeasti? Makaronilaatikkoa :D Mut mieti, hän yritti.

No todella yritti, nyt ei vaan ihan kolahtanut. Mä ajattelin jotain tyyliin burgundinpataa, hidasta syömistä, vähän punaviinii ja ja...
Joo, mä ymmärrän, Minna, mut miehet ei aina ymmärrä.

Siis sen vielä sanoin sille (sen lisäksi, että ei tehä v...u mitään yhessä ruokia koskaan), että makaronilaatikkoa tehdään silloin, kun on työpäivä, lapset kirkuu nälkäsinä, itellä tykyttää ottasuoni ja koko jengi on kuolemassa semisti nälkää.

Joo, tehään makaronilaatikkoa (ulvon omalle jutulleni :D ) - keitä sä makaronit ja paistelen jauhelihan ja sipulit, Sä saat vahtia uunia tunnin. Tasajako.

Mut se yritti.
Ja se on todella EX. Tosin se on musta samaa mieltä, sillä mä olin kiittämätön! Halusin burgundia vaik hän halus makaroooonia!
:D
Pakko lähtee hiihtää.

Painoalalla

Miten ihmeessä me saataisiin toi meidän biitsikuva pyöreeks? Mä en osaa muokata kuvia yhtään.

Mä koitan kattoo sitä. Hei J:lla on photoshop ja kaikki täs koneella, mä pyydän että se auttaa mua et saatais se kuva pyöreeks! J on aika hyvä niissä, sehän tekee työkseen kato erilaisii kutsuja ja listoja ja prujuja. Siis vaik jotain kirjoja ja lehtiöitä. No, siis tollasia enivei.

Joo, tosi hyvä! Eiku hommiin vaan. Jee, siit tulee hyvä.

J on painoalalla katsos, sillä on töissä paita päällä, jossa lukee "Hullu painamaan"

Repesin :D Mies on painoalalla, voiko enempää toivoa?

Me lähetään hei nyt hiihtää...palataan!

Nii vissiin. Painamaan meette. Vaikka hääkortteja ;) Palataan.



Painaja (Kuva: Tkyturku.fi)