Pelon kemiaa ja apinalaumoja

S.: Hauskaa että kolme ihmistä eri työpaikoista on samalla luennolla ja hehkuttaa sitä peräkkäin somessa. Meidän maailma on pieni ja taisi oikeesti olla hyvä luento!.... 

Minna 1: Se oli kyllä hyvä 

J-mies:  Ton olisin kyllä tahtonut kuulla ja nähdä.
Minna 1: Mä pidän sulle saman sitten illalla kotona 

J-mies: JEE!! Opettele kaikki Hyppöskän maneerit kans, ne on niin hauskoja 

Tässä vaiheessa Minna 2 on huomannut Henkka Hyppösen screenillä kotikoneeltaan)
Minna 2: Jesss, kerro lisää, mikä on perusaihealue? Tekisi mieli kuuntelee Henkkaa. Ja toki katselmaankin  Erityisesti katselemaan.

J-mies: Ja nostelet silmälaseja välillä ja katselet niiden yli ja naputtelet kynällä jne.

Minna 1.: J dear, niinhän mä teen aina  Pelon kemia. Mitä tapahtuu kun ihminen pelkää, miten voi myös rauhoittaa itseään. Sit loistavaa kerrontaa siitä, miten yritysmaailmassa "käytetään" pelkoa, ja miten paljon parempi olisi jos sellasta ei esiintyisi. Esimerkkeinä apinalauma, kun aggressiiviset alfaurokset menehtyivät kaikki. Kuin kävi laumalle ja miten se vaikutti heidän terveyteen. Mitä veikkaatte?

Mitäs veikkaatte? Tää ois tällainen apinalauman päle...Pelottaako?

J-mies: Vähä riippuu apinalajista, mut veikkaan et joku naaraista otti homman haltuun.

Minna 2.: Minnaki tässä nyt osallistuu tälleen: Lauman yleinen hyvinvointi varmaan parani tai sitten se romahti ja johtoon hyppäsivät naarakset yhtenä rintamana? Nyt meni ihan veikkaamalla.

J-mies: Eka kaikilla on tosi siistii ja lepposaa. Sit joku narsistinen paviaani ei saa tarpeeksi huomioo omasta mielestään ja sit se perustaa jonkun lahkon ja vetää Isis-kaavun päälle ja kieltää kaiken hyvän. Sit alkaa kaikki muutkin perseennuolijat yrittää päästä tän "johtajan" suosioon ja kisailee keskenään ja kohta ollaan alkuperäisessä pelon kierteessä uudestaan.

Minna 1.: Homma meni niin, että siellä urokset toki kävi pientä kahnausta siitä, kenestä tulee uusi alfa, mutta naaraat ei lähteny messiin siihen juttuun, eivätkä lähteneet mihinkään flirttimeininkiin urosten kanssa. Mököttivät siis. 

Minna 1.: Mutta sitten laumassa alettiin pitämään enemmän huolta toisista, rapsuteltiin ja oltiin lähellä. Ei rähinöity. Uusi juttu oli, että myös urokset sukivat toisiaan, mitä ei ollut ennen tapahtunut. Kun apinat pitivät toisistaan enemmän huolta, infektiot vähenivät (ei haavoja aiheuttavia infektioita), ei ötököitä turkeissa, kun sukivat enemmän ja yleinen hyvinvointi oli paljon parempi. Mitä tästä opimme, rapsutellaan toisiamme ja ollaan riitelemättä, kaikilla on silloin parempi olo omassa laumassaan. Oli se sitten oma perhe tai työyhteisö. No okei, työpaikalla ei rapsutella 


Minna 2. (innostuu) NONNI, mä kopsaan tän itelleni, sairaan hyvä juttu  Minna sä niin tiedät, mihin tääkin jokus viel päätyy.

Minna 1.: Tiedän 
Minna 2.: Ku vähän rapsuttaa alkaa homma toimia, mökötyskin tuntuu toimivan

J-mies: Noinhan se menee, ennenkuin joku paikallinen Putin alkaa pullistelee. Ja sit mennään taas. Ellei nää naaraat yhteistoimin pelaa sitä paviaania pihalle. Valta ja oman suvun jatkaminen on vahvoja viettejä. Tossa kohtaa noiden pitäis kaikkien kasvaa apinoina ja muistaa miten huonosti oli asiat aiemmin. Ja se pitäis vielä siirtää seuraaville sukupolvillekkin.

J- mies jatkaa: Oho, meniks vähä liian vakavaksi nää ajatukset. Ja perjantaikin vielä.

Minna 1.: Minna, että tällänen viikonloppu tulossa herra J-miehen kanssa, apinoidaan nyt oikein kunnolla. Vedetääks J:n kirjoitukset, tiedät kyllä minne 

Minna 2,: No ofkoorsssh
 

Mut sit tää ois niinku Henkka. Pelastaja ja piristäjä. Ilo. (Kuva: Editori.fi)